Kohta kotona

Oon tosi laika kirjottaa tähän enää mitään...tai oon ollu koko ajan. Mut enivei täällä on ollu ihan älyttömän kuuma ja joutunu pitää ilmastointii yölläki ja oon ehkä vähän ruskettunu ja on ollu hyviä bileitä ja muita häppeninkejä ja sain kaikki koulutyöt lopulta tehtyä ja tänää oli vika koulupäivä ja nyt odotan vaan että pääsen maanantaina kotiin, mutta tänää on vielä viimenen party ja sitte huomenna pitäs ostaa jotain tuliaisii jos ehtii kaupungille asti. On ollu kyllä hyvä vaihtarireissu, mutta eipä tänne saarelle tarvii enää uudestaan tulla :D

kuumaa ja kosteeta

Aika rientää ja kotiinlähtö lähenee, mutta vielä on kuukaus aikaa kurluttaa suolavettä ja irrotella hiekanjyviä pakaroista. Oltiin juuri Ayia Napalla viettämässä vappua kolme päivää vetisissä merkeissä vaihtariporukan kanssa. Käytiin ihan uskomattomilla clubeilla ja täytyy myöntää että oli yksi parhaimmista vapuista tähän asti. Yksi parhaista clubeista oli Aqua, jonka sisällä yhdessä kerroksessa luolauima-allas, jossa käytiin mukien välissä vähän viilentymässä. Kweisia!

Huomenna Valtteri (serkku) on tulossa tänne ja tiedossa on taas autolla ajelua ja auringon palvomista. Viikonloppuna on myös tulossa paintballsota (värikuulasota) vaihtareiden kesken, jossa vastakkain ovat mantereet tai valtiot..ei tullu ihan selväksi, mutta eiköhän se selviä tantereella. Nyt keskiviikkona olisi Etelä-Amerikan ilta ja jotain tangosettiä luvassa, mutta torstaina olisi "Graphic and Advert..." - kurssin väliarvostelu klo 8, johon mun on pakko mennä. Jää nähtäväks miten käy.

Valokuvauskurssilla piti tehdä pieni projekti studiokuvauksesta niin rakensin tohon viereiseen huoneeseen oman studion, koska koulun studio on melkein koko ajan varattu..ja se on vähän kaukana. Kävin ostamassa työmaavalon ja tein softboxin harsokankaasta ja reflectorit foliosta. Teippasin työmaavalon kiinni ämpäriin joka oli tuolin ja pyödän päällä, jotta saisin sille vähän korkeutta. Taustana käytin a1 ja a0 kokoisia papereita. Kuvista tuli ihan hyviä, vaikka valoja olisi saanut olla enemmän ja siiden korkeutta olisi ollut kiva muuttaa.

Viikko sitten joku kissaemo synnyti kolme pienokaista meijän parvekkeelle. Kaksi oli kuollut jo löydettäessä, mutta yhden selvityneen puhdistimme ja ruokimme, mutta tämäkin yksilö menehtyi muutaman tunnin päästä. RIP.

Jottei tämä teksti päättyisi niin surullisesti niin lopetan tämän puolalaisen kaverin vitsiin:

Miksei Bruce Willis ei näytellyt Titanicissa?











Koska se olisi pelastanut kaikki :DD

Hikeä puskee

Nonni.
Nyt on kolme viikkoa hujahtanu autolla kierrellen ympäri saarta. Ensin palloiltiin Saanan kanssa siellä sun täällä ja kierrettiin koko saari ja nähtiin aaseja ja elukoita yms. Sen jälkeen kierrettiin Venlan ja Marielin kanssa puol saarta ja nyt en kierrä enää mitään, koska palautin auton tänään. Ja ottaa päähän, koska nyt ei auta kuin jumittaa täällä Nicosiassa, jossa on ihan käsittämättömän kuuma. Tänää oli aurinko koko päivän pilvessä, mutta ulkona ei silti voinut edes kävellä, koska bokserit tuntu lähinnä uimahousuilta. Mut onneks Valtteri tulee tänne kahen viikon päästä ni saan taas hyvän (teko)syyn vuokrata auton.Jee.

Onneks Erasmus -porukka järjestää kuitenki kaikkia matkoja meille vaihtareille, koska muuten kaikki tulis hulluks täällä. Saanan kans oltiin tän vaihtariporukan kanssa vesiputouksilla vuoristossa ja grillailtiin 1600 metrissä barbeque mättöö. Venlan ja Marielin kanssa oltiin Pafoksella grillaamassa itteemme. Oltiin myös semmosella superahdetulla klubilla, jossa kaikki veti jotain ihme beibetanssii. Mut hotellin uima-allas oli kyl paras.

Eli nyt on melkein kaikki nähtävyydet ja muut kivikasat nähty ja nyt odotellaa et pääsis kotiin. No ei. Erasmus-porukalla on luvassa vielä värikuulasotaa,veneajeluita, urheiluturnauksia ja yleistä häiriön aiheuttamista. Tapasin muuten yhen tosi härön japanilaisen pojan, joka näytti ihan joltain pokemonhahmolta ja sit meillä on animaatiokurssilla yks tyttö joka näyttää ihan Mr.Bean:iltä...voi raukkaa. Mut se on kyl tosi hassun näkönen :D

No mitäs muuta. Koulussa projektit etenee normaalia kyproslaista vauhtia eli suht rennoin ottein. Ensimmäinen (ja ehkä viimeinen) freelancer nettisivuprojekti on valmis osoitteessa Teen Ystävät.

tumma paahto

Noniin kansalaiset. Siitä on aikaa kun oon viimeks tänne kirjottanu, mutta nyt on kerranki vähän vapaata joten ehdin tänne jotain raapustamaan.

Tässä parin viikon aikana on sää muuttunut viileästä paahtavan kuumaksi. Tuntuu kuin joku olisi kääntänyt auringon ympäri..tai jotain. Kuitenkin täällä on nyt jo "kypros-ilma" eli kuuma, vaikka paikallisilla on talvikausi menossa. Enkä edes halua tietää miten lämmintä tääl on heinä-elokuussa.

Pari viikkoa sitten täällä oli Miron näyttelyn avaijaiset, jotka tuli avaamaan Espanjan kuningatar, jota en kuitenkaan nähnyt, koska ihmisiä oli avajaisissa "vähän" liikaa. Näyttely oli mielenkiintoinen vaikkakin sisälsi ehkä vähän liikaa "lasten piirrustuksia" :D


Yksi perjantai löysimme vanhan Monopoly-pelin talostamme ja päätimme tehdä siihen lisää rakennuksia, koska alkuperäiset olivat vähän tylsiä ja sisustussuunnittelijallamme oli sopivasti paketillinen jotain saviliimamuovailuvahaa. Tekstin lopuusa on kuva valmiista rakennuksista.

Muutamia nähtävyyksiäkin ollaan käyty tuijottelemassa. Esim jättiläisoliivipuu, jonka sisälle mahtui ainakin 20 ihmistä. Käytiin pariinkin otteeseen vaeltamassa vuorilla katsomassa luostareita, maisemia ja pusikoita. Käärmeitäkin yritettiin ettiä, mutta löytyi lähinnä keppejä. Pohjois Kyproksella eli Turkin puolella käytiin paikassa nimeltä Keryneia, joka oli erittäin kaunis pieni satamakaupunki ja sen rannalta näki Turkkiin asti.

Tein kaksi viikkoa putkeen kenkämainoskampanjaa ja itseasiassa siitä tuli mielestäni ihan hyvä, vaikka en ennen näitä ole tehnytkään. Julisteitteni konsepti on lapsuus(ja karkit). Postikortit on tehty väriliiduilla ja kenkälaatikko on "karkki", jonka voi avata. Julisteet on tehty 3D:llä ja kengät ovat kaupassa ottamistani valokuvista. Kengät kuuluvat Twins/TWS-sarjaan ja projektin slogan oli kaikilla "Reinvent your reality". Kuvissa olisi vielä pientä hiomista, mutta "tuli vähän kiire". Alla on kuva kokonaisuudesta ja linkki kotisivuilleni, josta voi katsoa julisteet "oikeina", jos kiinnostaa.


Goolmedia


Käytiin äsken ostamassa kassillisen jäätelöä ja kohta olisi tarkoitus mennä katolle mussuttamaan koko säkillinen, joten tässä kaikki tältä erää.






Ähkysyömistä ja kaahailua

Moikkamoi. Olen häröillyt täällä saarella jo kuukauden verran ja tuntuu kuin vasta olisin tullut tänne. Täällä aika lentää siivillä ja raha lentää kankkulan kaivoon.

Viikonloppu hujahti äksönin merkeissä. Perjantaina oltiin viettämässä iltaa Scarabeo:ssa ja sen mentyä kiinni ajettiin jollekin vuorelle ihmettelemään kaupungin valoja ja tähdenlentoja. Lauantai meni taas vähän plörinäksi eikä mistään oikeen tullut mitään, mutta toisaalta se ei haitannut, koska koko päivän satoi vettä. Sunnuntaina suunnittelin mainoskampanjaa ja tein freelancer töitä. Illalla suuntasimme kohti Larnakaa ja "Voreas" nimistä tavernaa, jossa saisimme kuulemma syödä sen verran ettei tarvitse pariin päivään muuta kuin ihmetellä.

Taverna oli rakennettu pieneen kreikkailaistaloon, jossa oli kaikki alkuperäiset rakenteet tallella. Meidän seurue sai oman huoneen, jonka yhdellä seinällä oli pelottava mummo. Tämän taulun henkilö taisi olla ravintolan perustaja tai joku muu hengellinen mamma, ja siksi hänen irvistävä hahmonsa sai tuijottaa meidän ruokailua.

George, meidän kyproslainen vahvistus, joka oli ollut kaksi vuotta sitten Joensuussa vaihto-oppilaana, tilasi meille "meze"-ateriat. Mezen alkupala koostuu useista pienistä kipollisista erinäisiä liemiä, keitoksia, muusseja, jogurtteja, leipiä, salaatteja, marinoituja oliiveja*5 ja porkkanoita, pyörylöitä, kakkaroita ja mukana on myös yksi iso artisokka. Tämä artisokka syödään niin, että siitä irrotetaan yksi "lehti" ja pureskellaan toisesta päästä noin sentin matka, jonka jälkeen "lehden" sisältä pursuaa hieman jotain syötäväksi kelpaavaa mönjää.
Alkupalojen jälkeen alkaa jo tuntua pientä painetta tuolla navan seudulla ja vyön solkea kannattaa hieman löysätä, mutta myös ylimmän napin avaaminen on sallittua. Tämän jälkeen pöytään alkaa virrata pääruokia. Pöydältä löytyy kohta täytettyjä panineja, marinoituja pihvejä, marinoimattomia pihvejä, kylmiä makkaroita, kuumia makkaroita, kanavaratita, possuvartaita, "lasagnepizzaa", täytettyjä sieniä ja muuta murkulaa.

Nyt vatsa alkaa jo olemaan suht täynnä ja osa ruokatorvestakin tukossa. Tekisi lähinnä mieli ottaa housut pois ja juosta suolihuuhteluun, mutta ensin pakko myöntää että ruoka oli erittäin hyvää. Jälkiruoaksi jokainen sai paikallisen letun, jonka päällä oli siirappia ja palan painikkeeksi shotin liekehtivää Sambucaa, joka on paikallinen väkevä juoma.

George aikoi olla coolisti kyproslainen ja sammuttaa palavan Sambucan laittamalla käden lasin päälle, koska "niin täällä usein tehdään". Tosiasiassa tästä reissusta hänelle jäi pyöreä muisto kämmeneen liian kuumasta Sambuca-lasista, jonka sisältö levittäytyi housuille. Muut tyytyivät puhaltamaan liekin sammuksiin ja imemään pillillä aniksen makuisen juoman sisuksiinsä. Tarpeeksi hihiteltyämme maksoimme ateriamme ja juomat, jolloin kokonaishinnaksi jäi 25€ / hlö, mikä ei ole paljoa ruoan määrään ja laatuun nähden, koska laskimme, että söimme noin 30:ä erilaista "juttua".

Tämän jälkeen pyörimme autolle ja jatkoimme matkaa jollekin kukkulan päällä olevalle kirkolle, josta näkyi kivat maisemat, vaikka maisemat olisivat olleet ehkä kivemmat jos olisimme tulleet sinne päivällä ja olisi näkynyt muutakin kuin mustaa. Kirkon vieressä oli kaksi puuta, joista roikkui jotain vaaleita liuskoja. Aluksi ajattelin että ihmiset ovat kiinnittäneet koristeeksi vessapaperia puuhun, mutta kävikin ilmi, että ne olivat toiveita, koska nämä olivat "toivomuspuita". Itse olisin toivonut vähän vessapaperia, koska tunsin, että pikkuhiljaa alkupalat suuntasivat sisälläni kohti exittiä.

Ihmettelimme hetken aikaa kirkkoa ja sen liepeillä pyöriviä kissoja ja puuskutimme takaisin autolle. Seuraava kohteemme oli Ayia Napa, jonka tiesimme olevan täysin kuollut talvisin, koska kaikki remontoivat paikkojaan kesää varten. Tämä paikka olikin täysin tyhä, mutta siellä pystyi silti kuvittelemaan, millaista riekkumista elämä siellä kesäisin on. Onhan se turistien mukaan kuitenkin "Second Ibiza". Kävimme myös Nissi Beachilla, joka on täyteen ammuttu kesäisin, mutta nyt kolmen aikaan sunnuntaiyönä "talvella" saimme olla ihan keskenämme.

Jonkun aikaa rantaa tutkittuamme suuntasimme kohti autoa ja päätimme tulla myöhemmin uudestaan. Nyt olisi kuitenkin aika lähteä kotiin, koska minulla on puoli yhdeksältä mainoskampanjan esittely opettajalle. Paluumatkalla George luukutti autossa musiikkia niin että korvissa humisi ja kiidettiin yli kahtasataakin yhdessä vaiheessa. George on ikuinen vaihto-oppilas ja välillä tuntuu ettei hän muusta puhu kuin vaihtariajasta. Harmillista sinänsä ettei hän saa elämäänsä eteenpäin jos ei joskus jätä asioita taakse, vaan aina yrittää saada samaa aikaa takaisin.

Sain nukuttua neljä tuntia, jonka jälkeen menin kouluun, esitin kampanjan ja tulin kotiin nukkumaan. Meze ateria tuntui ja kuului edelleen. Venttiilit avautuivat tasaiseen tahtiin molemmista päistä. Söin ensimmäisen kerran mezen jälkeen vasta illalla seitsemän aikaan, mutta en silloinkaan kunnolla, koska mahassa oli outo tunne. Tämä tunne varmaan johtui siitä, että mahalaukku oli venynyt kuumailmapallon kokoiseksi.

Nyt tiistaina tuntuu siltä, että meze alkaa olla pääosin sulanut, mutta vieläkään ei ole hirveä nälkä.




Näiden kuvien asettelu on vähän hankalaa, ku tää blogi ei oo mikään kaikista älykkäin, mutta koittakaa kestää.

Kana

Tänään kävelin koulusta kotiin ja kappas...vastaan käveli kana. Hetken aikaa hirnuin itekseni kunnes tajusin ottaa repusta aseen ja ampua sitä kohti. Sain siitä ihan maukkaan kuvan joka näkyy tekstin alla.

Koulussa allekirjotin kiskurihintaisen vuokrasopimuksen ja samalla sain tietää, että "keväämmällä" meille järjestetään kanoottiretki jonnekin sekä jotain muuta urheilullista ohjelmaa. Huomenna meen tsekkaamaan läheisen koripallokentän ja ostan varmaan koriksen, koska tuun muuten hulluks jos vaan istun täällä hikisenä ja syön sipsejä ja pizzaa.

Äsken juotiin outoa Betlehemiläistä viiniä kanelin kanssa, jota meijän uus asukas kreikkalais-israelilainen mallipoika toi kotoa. Tää kaveri näyttää kasvoista ihan normaalilta, mutta vartalo on jostain keskitysleiriltä. Koitan ujuttaa sen aamupalaan majoneesia, että se alkais muistuttamaan enemmän elävää henkilöä.

Saatiin myös tietää että liettualaiset muuttavat johonkin toiseen asuntoon, mikä tarkoittaa vähemmän meteliä mutta myös vähemmän bileitä. Mutta toisaalta voidaan mennä sitten niiden kämppään bilettämään ja "levätä" kotona. Noi molemmat on nyt alkanu vähän niinku "seukkaamaan" paikallisen kanssa..en ihan ymmärrä, mutta se ei ole mun asia.

Pitää alkaa suunnitella jo kenkäprojektia, koska torstaina pitää esittää ensimmäiset sketchit ja ideat opelle. Se opettaja on ihan sekopää tai oikeastaan "creative" ja yrittää tehdä meistä samanlaisia, mutta se on älyttömän hyvä opetamaan. Meijän suomen koulun opettajat vaikuttavat lähinnä ujoilta piipittäjiltä tähän kaveriin verrattuna, mutta Suomessa voi sentään heittää vessapaperit pönttöön.


Olympialaiset ja outoja kirjaimia

Olympialaiset on alkanu, mutta eipä niitä ehdi täällä hirveästi katella, kun on niin paljon muuta hässäkkää koko ajan. Ainoo mitä ehtii välillä kattoa on lätkä, ja huomenna aamuyöllä tulee perinteinen Suomi-ruotsi matsi, mutta en jaksa herätä niin aikasin.

Meillä on pari tosi isoa projektia alkamassa, esim. CAMPER:ille pitää tehä kolme a3 julistetta, kaksi postikorttia ja suunnitella yhden kengän kenkälaatikko. Toinen isompi projekti on video/animaatio, joka pitää tehdä aiheesta "Nicosia Dearest". Projekti on osa isompaa mainoskampanjaa, jolla pyritään saamaan ihmisiä "rakastamaan" tätä kaupunkia. Minusta kampanja on aivan susi, koska tämä kaupunki on yksi rumimmista kaupungeista missä olen käynyt.

Onneksi ensi viikonloppuna on ehkä matka johonkin toiseen kaupunkiin, mutta jos ei ole niin vuokraamme varmaan auton ja ajamme johonkin. Täällä on vaan hieman haasteellista ajaa, kun ratti on väärällä puolella ja kaistat väärinpäin, mutta eiköhän siihen totu pienellä harjottelulla.

Meillä on tossa ihan vieressä leipomo, josta käydään hakemassa leipää, nameja ja muita kakkaroita. Leipä on ehkä parasta täällä, mutta välillä toivon että jotain löytyisi reissumiessäkki. Kaupoissa on muutakin kummallista, esim. Valion Edamia ja jotain Oltermannin tapasta sekä jotain Valion mökkimaitoa.

Meillä on alkanu kreikan alkeet ja aakkosten opettelu. Osaan jo sanoa kiitos, heippa ja ankanpoikanen. Tavoitteena on että ennen kuin lähden niin pystyn lukemaan yhden sivun tekstiä ja osittain ymmärtämään sen.

γειά σας